Uusi vuosi, uusi canvas

Farmin ylle uudenvuoden aattoyönä noussut upea täysikuu langetti hyväilevät säteensä laidunten ja pahnoissa nukkuvien villapossujen suojaksi. Näky oli niin vangitseva ja hetki niin vaikuttava että se pakotti sikafarmarinkin pysähtymään ajatustensa äärelle. Luonnon helmassa ajatus kulkee kun ympärillä kuuluu vain hiljaisuus.

Vuoden vaihtuminen on puhdistava tapahtuma. Silloin on mahdollisuus konkreettisesti jättää taakseen edellisen vuoden tapahtumat, avata rohkeasti uusi sivu ja aloittaa Uusi Vuosi avoimin mielin. Puhtaana hohtavat valkoiset lumihanget voisivat hyvinkin symbolisoida meille annettua  uutta vuotta, uutta mahdollisuutta. Lumi tulee hiljaa leijaillen, se laskeutuu ympärillemme tehden ympäristöstä kauniin sille jolla on aikaa ja tahtoa se nähdä. Se tulee pyytämättä, verhoaa synkän maan valkoiseen huntuunsa ja luo ympärilleen valoa, pimeässäkin.   Lumihiutale on kuin kauan kaivattu vanha ystävä. Se laskeutuu poskelle kuin kertoen että olen täällä taas, luonasi.

Näin saapui myös uusi vuosi 2018, tarjoten meille uusia mahdollisuuksia tehdä valintoja, ratkaisuja ja päätöksiä kukin oman elämämme suhteen. Kuin vanha ystävä joka tuo tullessaan lahjan, sen arvokkaimman. Edessämme on jälleen puhdas valkoinen canvas jolle voimme alkaa hahmotella toiveitamme ja tavoitteitamme. Olenko oikeassa paikassa, teenkö työtä josta saan voimaa ? Onko ympäristössäni voimavaroja kuluttavia tekijöitä, ihmisiä, asioita  ? Olenko antanut rakkailleni riittävästi aikaa ja osoittanut huolenpitoa ?  Miten haluaisin elämäni elää jos kaikki olisi mahdollista ? Vai saanko rauhallisena todeta että kaikki on hyvin juuri näin ?

Ihminen on siitä veikeä laji että jokainen yksilö kasvaa ja kehittyy eri tahtiin. Opiskelut, ihmissuhteet ja kokemukset muokkaavat meitä vuosien mittaan. Menetykset, sairaudet, vastoinkäymiset. Ilot ja surut. Syntymät ja kuolemat.  Joku on vanha sielu jo nuorena, toinen säilyttää lapsenmielisyytensä vanhuuden päiville saakka. Yksi elää elämänsä läpi miettimättä sen kummemmin mihin on menossa ja miten, toinen pohtii elämän ja kuoleman syvempiä ulottuvuuksia ja hakee suurempaa tarkoitusta olemassaololleen. Kolmas kantaa koko maailman tuskaa harteillaan ja kulkee raskasta polkuaan pystypäin. Jokainen valitsee itse, sanotaan. Kuitenkin, millaiseksi sielumme on syntymähetkellä rakennettu, siinä ei valinnanmahdollisuutta annettu. Paljon voi ihminen opetella ja oppia, paljon on meihin valmiiksi valettu. Sielu, se joka jokaisen sisällä on, niin koiran, possun kuin ihmisenkin.

Toivon jokaiselle lukijalle tahtoa ja voimaa mennä kohti omia unelmiaan vuonna 2018.  Jos et vielä tiedä mikä unelmasi on niin toivon että jatkat etsimistä. Ole rohkea, ole kärsivällinen. Älä koskaan luovuta. Asiat tapahtuvat kun aika on kypsä. Jos joku ovi ei aukea, se ei ollut sinun ovesi. Tärkeimpänä kuitenkin – pidä itsestäsi huolta ja kuuntele sydäntäsi. Rakkaudella, Satu.

 

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: